Landseer

FI, SE, EE, BY MVA, HEJW-15, TLNW-19, BYV-19
SCYLLA LIAT US ARSNOUPHIS " AURA"

Kasvattaja: Kennel Arsnouphis / Casper Knippenborg, Hollanti
S. 17.1.2015
B/B 0/0
Käyttäytymisen jalostustarkastus: Hyväksytty
LT 140 p.
DM: Clear/Terve
MD: Clear/Terve
Landseerien trombopatia: Clear/ Terve

Jalostustietojärjestelmä 


BALTJV-19 WUORILUODON KEISARINNA " FANNY"
s.7.6.2018
Kasvattaaja ja omistaja : Anne ja Sami Ikonen 
Landseerien trombopatia /CTP: Clear/ Terve

Jalostustietojärjestelmä

Fanny 8 vko



EEJMA WUORILUODON VIOLA " VIOLA"
s. 7.6.2018
Om. Katja Heinonen,Lahti & Anne ja Sami Ikonen
DM N/N - Terve
MD N/N - Terve
Landseerien trombopatia /CTP: N/th/ Kantaja
Vesipelastus: AVO

Jalostustietojärjestelmä


Viola 17 kk




INT,N, FIN, EST MVA Wuoriluodon AnistonJen
"Armi"

Kasvattajat: Anne & Sami Ikonen, Kennel Wuoriluodon
s. 29.1.2006- 12/2015
A/A 0/0
Landseers trombopathia tested: Clear
Vepe ALO 1-tulos, 100p
Vepe ALO 1-tulos 98p
 

Wuoriluodon BigSurprise Agnetha
"Linda" 

narttu/female
s.9.3.2011- 7/2015

Kasv: Anne ja Sami Ikonen
ow.Anne ja Sami Ikonen

Koiranet

INT, NORD, S, N, FIN MVA, FinW-04 Dingelin Le Fermata
"Hertta"

23.1.2001-29.11.2010
A/A 0/0
Lt 157p.
Hertta on ikuinen "Mamman tyttö", joka seuraa emäntäänsä kaikkialle, halusi sitä mukaansa tai ei :) Hertta on elämänsä aikana kokeillut miltei kaikkia koiraharrastuslajeja ja kaikkiin se on syttynyt hyvin nopeasti ja sen koulutettavuus on ollut helppo, koska Hertalla on runsaasti miellyttämisen halua. Hertta on hyvin ohjaajakeskeinen koira, joten veperintama jäi meillä hieman repaleiseksi, mutta uimista se rakastaa yli kaiken. Hertan sydän on täyttä kultaa, se ei ole koskaan ollut riidanhaluinen ja Hertta pitää omista perheenjäsenistään tarkkaa huolta. Näyttelykehissä Hertta esiintyy hyvin mielellään fiininä ja hienona leidinä ;)

Koiranet
         

Yleistä rodusta 

Rodun historia
   

Ensimmäiset landseerit tuotiin Eurooppaan Newfoundlandista n. 200 vuotta sitten. Niitä toivat englantilaiset ja ranskalaiset kalastajat, jotka kävivät Newfoundlandin rannikolla kalastusmatkoillaan. Näitä koiria tarjottiin myyntiin Englannissa ja se saikin suosiota epätavallisen ulkomuotonsa ja miellyttävän luonteensa ansiosta. Koiria tuotiin Newfoundlandista jopa niin paljon, että saaren oma kanta tyrehtyi täysin jo 1800-luvun alkupuolella. Englannissa taas rotu eli kukoistuskauttaan 1800-luvun puoliväliin asti. Rotu tuli tunnetuksi myös Englannin ulkopuolella erään erikoisen koiran ja tunnetun maalarin välityksellä. Maalari oli Sir Edwin Landseer, joka 1837 maalasi kuuluisan taulun "Arvostettu yhteiskunnan jäsen". Maalauksessa esiintyy suuri mustavalkoinen koira, Paul Pry, joka oli pelastanut isäntänsä ja useita muita veden varaan joutuneita ihmisiä. Tästä alkaen rotua alettiin nimittää landseeriksi ja tällä nimellä tunnetaan tämä valkomusta korkearaajainen koira Newfoundlandista edelleen. Englantilaiset veivät paljon näitä koiria Manner-Eurooppaan, mikä olikin rodulle onneksi, sillä Englannissa saivat suosiota taas uudet rodut ja landseerien kasvatus siellä laantui.

1902 rekisteröitiin "Newfoundländer-Klub für den Kontinental’ssa ensimmäinen puhdas landseerpentue. Se oli tulos kahdesta GB-tuontikoirasta, pentueen isän sukutaulusta löytyy ainakin 11 kpl landseer-värisiä koiria neljässä polvessa. Varmuudella ei tiedetä kaikkien sukutaulussa esiintyvien koirien väritystä. Jatkossa GB-koiria risteytettiin kuitenkin mustilla nf- koirilla, mikä johtunee yksinkertaisesti senaikaisesta tietämättömyydestä värien periytymisen suhteen. 1904 ja 1905 syntyi jälleen puhtaita landseerpentueita, yhdistelmät olivat em. GB-koirien jälkeläisten ja tuntemattoman landseervärisen uroksen yhdistelmiä. Mannermainen kasvatustyö on siis aloitettu lähinnä Englannin-tuonneilla, yhdistäen näihin paikallisia sekä mustia että mustavalkoisia koiria, nf-rotuisia, mutta todennäköisesti myös joitakin muita suuria valkoisia paimen- tms. rotuisia.

Rodun säilyttäjänä voidaan pitää saksalaista Otto Walterspieliä, joka "von Schartenberg" -kennelissään teki määrätietoista kasvatustyötä. Vuonna 1960 tunnusti FCI korkearaajaisen, valko-mustan tyypin omana rotunaan nimellä Landseer Europäischer Continental Typ eli lyhyesti landseer.

Landseereita on Suomessa pidetty lähinnä seurakoirina, mutta niille (ja newfoundlandinkoirille) on kehitetty oma harrastusmuoto, vesipelastus, jonka tarkoituksena on pitää yllä näiden rotujen luontaista pelastusvaistoa ja hyvää uintitaitoa. Landseereille myönnettiin myös PK-oikeudet 01.09.1999.

Ensimmäiset landseerit, kaksi narttua, tuotiin Suomeen vuonna 1977 Englannista, jossa ne oli rekisteröity newfoundlandinkoiriksi. Suomen Kennelliitto rekisteröi nämä koirat kuitenkin Suomessa landseereiksi, sillä niiden isä oli Saksasta Englantiin viety mannermainen landseer Lasso v.d. Weilerhohe. Parin tuontiuroksen jälkeen voitiin kasvatus aloittaa ja ensimmäinen pentue syntyi 16.2.1981.Vuosittaiset rekisteröinnit ovat viime vuosikymmenellä vaihdelleet hieman. Vuonna 1993 rekisteröitiin eniten pentuja – 268 kpl. Vuoden 1999 rekisteröintimäärä on 90-luvun pienin – 124 kpl.
  

Luonne- ja käyttöominaisuudet
  

Landseerin rotumääritelmä ei mainitse mitään luonteesta, mutta tämän päivän yhteiskunta asettaa jo omat vaatimukset koiran luonteelle. Luonnetestillä mitaten landseerin pitäisi suoriutua luonnetestistä läpi. Vuosina 1987-2004 on testattu kaikkiaan 32 landseeria joista neljä on saanut hylätyn tuloksen. Kaksi näistä on saanut uusintatestissä hyväksytyn tuloksen. Lisäksi kahden koiran testi on mennyt niukasti läpi.

Landseerin tulee olla luonteeltaan avoin, miellyttämisenhaluinen ja ihmisystävällinen, ei varautunut tai aggressiivinen. Landseer on myös vilkas ja toiminnallinen koira. Rotu saattaa olla hyvin dominoiva ja usein koiralaumassa ottaa johtajan paikan. Landseerilla ei välttämättä ole vahtikoiran taipumuksia, mutta omasta perheestään se yleensä osoittaa puolustushalukkuutta.

Tälläkin hetkellä rodun luonneskaala on melko laaja. Löytyy koiria, jotka rakastavat uimista ja vettä ja sitten taas niitä joille riittää kahlailu rantavedesssä.  Pääsääntöisesti Landseer kuitenkin viihtyy vedessä. Rotuhan on toiminut kalastajien apuna eli hakenut karikolle ajautuneet verkot, pelastanut isännän jos hän on joutunut veden varaan ja vartioinut kalastajan tärkeintä omaisuutta eli venettä ja verkkoja. Näiltä ajoilta periytyy landseerin halu ja kyky tehdä omia ratkaisuja, puolustushalukkuus sekä dominanssi muita koiria kohtaan. Toisaalta taas löytyy koiria, jotka eivät ole niin toiminnallisia ja joiden arkuus saattaa tehdä koirasta hankalan koulutettavan.

Parhaimmillaan landseer pelastaa ilman pohjakoulutusta, pelkän vaiston varassa veden varassa olijan, tästä on näyttöä näiltä päiviltäkin. Pahimmillaan landseer on kouluttamattomana, suurikokoisena ja dominoivana sekä perheen että naapuruston koirien tyranni. Rodusta löytyy arkuutta ja vihaisuutta, mutta kuinka suuressa laajuudessa, on vaikeata sanoa, koska toisinaan rotu päätyy jo alun alkaenkin vääriin käsiin. Landseer vaatii johdonmukaisen kasvatuksen ja toisinaan sen pikkupennun pandamainen suloisuus saa haksahtamaan ihmiset kohtelemaan landseeria liian lepsusti sen elon alkutaipaleella. Jo alussa mainittu luonteen kirjavuuskin aiheuttaa päänvaivaa. Tietyistä linjoista löytyy toiminnallisuutta ja dominanssia enemmän kuin toisista linjoista.

Landseer on hyvin toiminnallinen ja halukas työskentelemään, niin vepessä, palvelus- ja pelastuskoirakokeissa tai tokossa. Agilityssä koiran suuri koko voi haitata menestystä, mutta halukkuutta tähänkin toimintaan lansusta löytyy.Kun landseerin ominaisuuksia ymmärretään ja mielletään se toiminnalliseksi roduksi eikä suloiseksi pandanalleksi, voidaan landseerinkin luonteesta ja koulutettavuudesta vetää paremmin johtopäätöksiä. Tätä kuvaa hyvin, että landseerilla on oma rodunomainen koemuoto vesipelastus  ja osallistumisoikeus palveluskoirakokeisiin. Hyvin pieni osuus rodun edustajista kuitenkin osallistuu näihin aktiviteetteihin. On toivottavaa, että tulevaisuudessa harrastustoiminta-aktiivisuus myös käyttöpuolella lisääntyy.

Landseerin rodunomainen käyttökoe on vesipelastuskoe (VEPE). Sillä on erityisesti tarkoitus pitää yllä alkuperäisrotujen pelastusvaistoa ja uintitaitoa. Kokeessa testataan myös koiran kykyä toimia vedessä, mitataan sen fyysistä kuntoa sekä testataan koiran rodunomaisia taipumuksia. Kokeiden tarkoituksena on myös kehittää vesipelastuksen harrastajia ja heidän yhteistoimintaansa. Kokeilla lisätään myös tietoa koiran kouluttamisesta ja soveltuvuudesta pelastustoimintaan vedessä.

Landseerit kilpailevat samoilla säännöillä kuin muunkin rotuiset koirat, vain soveltuvuuskoetta ei tarvitse tämän alkuperäisrodun suorittaa. Landseerin vesityöskentely on rauhallista, itsenäistä ja pitkäjänteistä. Landseerien pelastusvietti näkyy erityisesti ns. hukkuvan haussa. Vuosittain vesipelastuskokeisiin osallistuu arvion mukaan 1-5 % landseerkannasta, mutta harrastajien määrä on suurempi. landseeryhdistys järjestää vuosittain VEPE-leirin innostamaan ja kannustamaan lajin uusia ja vanhoja harrastajia.
  

Landseer ja terveys
  

Landseereilla kuuluu PEVISA- ohjelmaan, että jalostukseen käytettävillä koirilla on oltava lonkkakuvaustulos, mutta kuvaustulos ei vaikuta rekisteröintiin. Landseerin osalta PEVISA on astunut voimaan vuonna 1990.  Kuvaushetkellä koiran tulee olla vähintään 12 kk vanha. Rotuyhdistyksen vaatimus on, että jalostukseen käytettävien koirien lonkkaniveldysplasia raja-arvo on c ja mikäli c- lonkkaista koiraa käytetään jalostukseen on sille käytettävä a- tai b- lonkkaista partneria. Mikäli kasvattaja haluaa poiketa tästä vaatimuksesta hänellä tulee olla siihen hyvät perustelut ja hänen tulee anoa jalostustoimikunnalta yhdistelmäkohtainen erityissuositus.

Lonkkaniveldysplasia

Lonkkaniveldysplasia eli HD on landseereillakin esiintyvä lonkkanivelen kehityshäiriö, joka pahimmillaan saattaa invalidisoida koiran ja aiheuttaa koiralle kipua. Se on polygeneettisesti periytyvä, jolloin useat eri geeniparit vaikuttavat sen ilmenemiseen.

Lonkkaniveldysplasia tarkoittaa lonkkanivelen kehityshäiriötä, joka voi johtaa lonkkamaljakon ja reisiluun pään nastan väliseen löysyyteen. Taudin puhkeamiseen tarvitaan sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijöiden voimakas vaikutus. Ympäristötekijöistä voimakkaimmat ovat ruokinta ja liikunta.


Muut Suomessa todetut sairaudet     

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt

Kyynärnivelen kasvuhäiriö on perinnöllinen, voimakkaasti invalidisoiva ja kivulias sairaus koiralle. Pahimmillaan se estää koiran normaalin liikkumisen ja lyhentää koiran ikää.

Kyynärnivelen kasvuhäiriössä kyynärluun ulokkeessa tai varisulokkeessa voi olla luutumishäiriö ja nivelen eri osat voivat olla yhteensopimattomat. Nämä voivat aiheuttaaa nivelen ärsytystä, joka johtaa luupiikkien muodostumiseen.


Verenvuototauti / Landseerien trombopatia

Verihiutaleiden toimintahäiriöstä johtuva perinnöllinen verenvuototauti. Tällä hetkellä oletetaan, että sairaus on yksigeenisesti, autosomalisesti ja resessiivisesti periytyvä. Tämä tarkoittaa, että yksi geenipari määrää taudin ilmenemisen. Periytyminen ei ole sidoksissa koiran sukupuoleen. Sairaus on väistyvästi periytyvä (sairastuakseen koiran pitää saada geeni molemmilta vanhemmiltaan). Koira, joka saa sairausgeenin vain toiselta vanhemmistaan, on ilmiasultaan terve, mutta sairausgeenin kantaja, ja periyttää sairausgeenin noin puolelle jälkeläisistään. Sairaus on todennettavissa DNA-testillä


Olkanivelen kasvuhäiriö

Olkanivelen dysplasia/ osteokondroosi näyttäytyy yleensä voimakkaimman kasvuvaiheen aikana, koiran ollessa neljästä kahdeksaan kuukauden ikäinen. Olkanivelen kasvuhäiriötä ilmenee landseereillakin jonkin verran, koska sairaus on yleinen jättiroduissa nopean kasvukauden vuoksi. Olkanivel vaivat ilmenevät yleensä toispuoleisena ontumisena, vaikka vika voi olla molemmissa olkanivelissä eriasteisena. Varhaisessa vaiheessa tehdyn leikkaushoidon ennustettavuus on yleensä erinomainen. Koira tervehtyy muutamassa kuukaudessa ja pysyy sen jälkeen oireettomana.

Polven ristisiteen repeytyminen

Polven ristiside ongelmaa tavataan kaikissa koirien kokoluokissa, myös jonkin verran landseereilla. Sairauden perinnöllisyydestä ollaan useaa eri mieltä. Perinnöllisyyttä ei kuitenkaan ole vielä pystytty yksimielisesti tieteellisesti todistamaan. Ristiside repeää usein tapaturmaisesti, mutta taustalla saattaa olla niveltulehdus, joka on heikentänyt ristisiteen. Ristisiteen repeytyessä on tyypillistä, että vaurio aiheuttaa nivelrikkomuutoksia polvessa, jopa nivelkierukka saattaa vaurioitua. Myös takaraajojen niukat kulmaukset lisäävät polven ristisiteen repeytymisriskiä. Repeäminen voidaan kirurgisesti korjata, mutta polven toiminta ei välttämättä jättikokoisella koiralla palaa aivan entiselleen.

Silmäsairaudet

Entropion

Silmäsairauksista landseereilla on tavattu muutamia entropium tapauksia, virallisissa silmätutkimuksissa vuosina 1999-2004 käynyt kaksi koiraa, joista toinen on sairastanut entropioniaa. Entropion tarkoittaa luomen kiertymistä sisäänpäin. Luomen reuna karvoineen voi aiheuttaa ärsytystä silmässä ja usein myös kroonisen sarveiskalvontulehduksen. Leikkaus on mahdollinen hoitokeino koiran ja silmän kasvettua aikuiskokoonsa. Sairaus periytyy molemmilta vanhemmilta useamman geenin vaikutuksesta.

Ektropion

Ektropion tarkoittaa silmäluomen ulospäin kääntymistä, joka aiheuttaa helposti akuutteja ja kroonisia silmätulehduksia, koska ulospäin kääntynyt silmäluomi kerää helposti pölyä ja likaa luomen taskuun. Ektropiumia on tavattu landseereilla muutamia tapauksia. Vuosina 1999-2004 on virallinen ektropion-lausunto annettu yhdestä landseerista ja se on ollut terve. Ektropion periytyy polygeenisesti eli useamman geenin vaikutuksesta ja taudin puhkeaminen on molemmilta vanhemmilta saatujen geenien tulos.

Harmaakaihi eli HC

Harmaakaihi eli katarakta on perinnöllinen kaihi, jossa mykiö pikkuhiljaa samentuu. Silmän mykiön optiset ominaisuudet muuttuvat, jolloin valo ei esteettä pääse verkkokalvolle. Perinnöllinen kaihi voi olla synnynnäinen, varhaisnuoruudessa syntyvä tai myöhemmällä iällä syntyvä.

Virallisissa silmätutkimuksissa v. 1999 –2004 on HC-tutkittu 30 landseeria, joista kaikki on todettu terveiksi. Yhdistyksen tiedossa on kuitenkin muutamia landseereita, joilla on todettu HC.

Kivesvikaisuus

Landseereilla tavataan jonkin verran myös kivesvikaisuutta. Kivesvikaisuudessa uroksen toinen tai molemmat kivekset jäävät laskeutumatta normaalisti vatsaontelosta kivespussiin. Kives voi jäädä joko vatsaontelon sisään tai nivusalueelle ihon alle. Piilokiveksellä on normaalia suurempi taipumus kehittyä kivessyöväksi, joten piilokiveksen poistaminen kirurgisesti on suotavaa. Piilokiveksisyys taipumusta säätelevät perintötekijät, joita tulee kivesvikaiselle urokselle molemmilta vanhemmilta, mutta joka näkyy vain urospennuissa. Todennäköisesti mukana on useita geenejä. Suomen Kennelliitto ei rekisteröi kivesvikaisen uroksen jälkeläisiä FIN-/ER-rekisteriin vaan ainoastaan EJ-rekisteriin.

Epilepsia

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista koirilla. Landseereilla tämä sairaus ei ole yleinen, mutta yksittäisiä tapauksia on kuitenkin ollut. Näistä tapauksista ei ole voitu todeta niiden olevan perinnöllisiä. Epilepsia voi olla ulkopuolisesta ärsykkeestä johtuvaa eli hankittua, perinnöllistä eli idiopaattista, reaktiivista, jolla tarkoitetaan aivojen ulkopuolisia syitä kohtauksille esim. myrkky tai sekundaarista epilepsiaa, jolla tarkoitetaan aivojen sisäistä syytä kohtauksiin esim. kasvain. Tarkalleenottaen ei tiedetä kuinka epilepsia periytyy koirilla. Sairautta ei voida parantaa, mutta sitä voidaan pitää kurissa lääkkeillä.

Hammaspuutokset ja purentaviat

Landseereilla tavataan usein sekä ylä- että alapurentavikaa, kun rodun ihanteellinen purenta olisi leikkaava purenta. Myös hammaspuutoksia esiintyy, etenkin poskihampaiden puutoksia. Landseereille on tyypillistä, että ikääntyessään alahampaiden keskimmäiset etuhampaat tippuvat purennasta tai painuvat ikenien sisään. Vanhoilla landseereilla voi olla myös kaikki etummaiset alahampaat painuneina ikäänkuin ikenien sisään. Purentaa on tässä vaiheessa enää hyvin vaikea määrittää.

Muut harvinaisemmat sairaudet

Suomessa asuvista landseereista on löytynyt myös muutamia autoimmuunisairaustapauksia, häntämutkia sekä yksi kääpiökasvuisuus tapaus.